Viikonloppuna lähdin kyläilemään ystäväni luokse Turkuun. Ensinnäkin viikonloppu oli historiallinen: oltiin selvinpäin (en muista koska viimeks KUMPIKIN on ollut yhtä aikaa siis ja ollaan oltu ystäviä monta vuotta), yleensä mennään viikonloppuisin bailaamaan jos ollaan samassa paikassa. Nyt perjantaina mentiin kaupungilta kotiin joskus kahdeksan aikaan illalla, syötiin koko ilta, omenoita ja paahtoleipää ja banaania jne. Mentiin joskus puoli kahdelta nukkumaan kun oltiin ensin hihitetty siihen asti ja juteltu tyttöjen juttuja, ihan niinkuin silloinkin kun oltiin 16 v.
Lauantaina oli hyvä päivä sitten treenata. Mulle lyötiin vähän haastetta eteen koska yksi meidän kaveri piti mua ehkä huonompikuntosena kun oonkaan. Kuka on sanonu etten minä jaksais juosta? Mun ystävä on lenkkeillyt ahkerasti pari viikkoa ja aikoo olla kovakuntoinen ja kuuma katti, meillä on samanlaiset tavoitteet. Se sanoi että ei kestä jos mä jaksan juosta kauemmin. Mä olisin sitten taas hävennyt itteäni jos EN olisi jaksanut juosta koska oon kuitenkin treenannu tammikuusta lähtien säännöllisesti ja monipuolisesti, olin myös kolme kk polttamatta röökiä (vappu pilasi kaiken). Mä väittäisin siis et mulla on mahkuja jaksaa juosta vaiken varsinaisesti olekaan tehny juoksulenkkejä, välillä ottanu kävelylenkeillä pyrähdyksiä.
Mentiin sitten lenkille ystävän kanssa, en mä tiedä kauanko se kesti, ehkä puoli tuntia? Mentiin ihan kohtuullista vauhtia koko matka. Hetkeäkään ei tuntunut pahalta, paitsi alussa pisti ikävästi kylkeen mut sekin ymmärsi kuitenkin loppua jossain vaiheessa. Se oli hyvä lenkki ja sainpahan näytettyä että en mä ihan turha jätkä oo.
